Perunkirjoitus pähkinänkuoressa: kun läheinen kuolee ja on pakko toimia

Läheisen kuollessa surun keskellä perillisillä on ajateltavana monia hoidettavia asioita. Hautajaisten järjestäminen kaikkine yksityiskohtineen ja sen jälkeen perunkirjoitus. Mitä pitääkään tehdä? Kuka asiat hoitaa? Mistä saa neuvoja ja mistä pitää aloittaa? 


Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön jälkeen on pidettävä perunkirjoitus ja laadittava perukirja. Perunkirjoitus tulee pitää kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta, mutta Verohallinnolta voi tarvittaessa hakea lisäaikaa. Perunkirjoituksessa laaditaan vainajan viimeinen veroilmoitus ja kuolinpesän osakasluettelo. Perunkirjoitusta varten on selvitettävä kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, jolla ilmoitetaan kuolinpesän osakkaat sekä vainajan omaisuus ja velat Verohallinnolle. Sen perusteella Verohallinto määrää perintöveron perillisille. 


Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset, aviopuoliso ja yleistestamentinsaajat. Perunkirjoitus on useimmin vainajan läheisen, joko lesken tai lapsen eli rintaperillisen, helpointa ja järkevintä hoitaa. Lain mukaan velvollisuus toimituttaa perunkirjoitus kuuluu sille pesän osakkaalle, jonka hoidettavana omaisuus on. Sitä henkilöä, joka ilmoittaa tiedot perukirjaan parhaan ymmärryksensä mukaan, kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Kaikki osakkaat on kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen, mutta siihen ei ole pakko osallistua.


Ensiksi pesän ilmoittajan on hankittava katkeamaton sukuselvitys eli virkatodistukset ja sukuselvitykset vainajasta 15 ikävuodesta eteenpäin kaikista niistä seurakunnista, joissa perittävä on elinaikanaan asunut ja ollut kirjoilla. Virkatodistuksia ei enää tarvitse tilata jokaisesta seurakunnasta, jossa vainaja oli kirjoilla, erikseen, kun seurakuntien keskusrekisteristä saa vihdoin ja viimein vaadittavat tiedot kootusti. Jos perittävä ei ole kuulunut kirkkoon, virkatodistukset tilataan Digi- ja väestötietovirastosta. Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, myös leskestä tarvitaan sukuselvitys avioliiton ajalta. On syytä huomioida, että seurakuntien ja Digi- ja väestötietoviraston rekisterit ovat ruuhkautuneita, joten sukuselvitysten tilaamisen kanssa ei kannata aikailla. Jos vainaja on asunut ulkomailla, saattaa selvitysten saaminen viedä todella paljon aikaa.


Jos vainaja oli ollut naimisissa, mutta avioliitto oli päättynyt ennen kuolemaa, tarvitaan selvitys, onko ositus entisen aviopuolison kanssa tehty eli aviovarallisuussuhde heidän välillään purettu. Aina tästä ei löydy kirjallista selvitystä eli osituskirjaa tai -sopimusta, jolloin täytyisi muilla keinoin saada selville, onko ositus toimitettu suullisena sopimuksena.  


Pesän ilmoittajan on syytä olla yhteydessä pankkeihin ja pyytää saldo- ja korkotodistukset vainajan varoista ja veloista per kuolinpäivä. Perukirjaan tulee merkitä myös kaikki muu varallisuus eli mahdolliset käteiset varat, osake- ja rahastosijoitukset, kuolinpesäosuudet, ajoneuvot, kiinteä omaisuus sekä muu tavanomaista arvokkaampi irtain omaisuus. Lisäksi vainajan mahdolliset saatavat, esimerkiksi veronpalautus, ja henkivakuutuskorvaukset tulee huomioida perukirjaan. Ja jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, myös lesken varat ja velat tulee ilmoittaa perukirjaan. Omaisuuserät tulee arvostaa kuolinhetken käypään arvoon. 


Perukirjan vähennyksiin voidaan merkitä kuolemasta aiheutuneet kulut, joita ovat mm. sairaanhoito-, hautajais- ja perunkirjoituskulut. Kuolinpesän omaisuuden säästö saadaan vähentämällä vainajan omaisuuden arvosta velat ja vähennykset. Perintövero määräytyy omaisuuden säästön perusteella. Perintöveroasioissa Verohallinnon käsittelyaika on tällä hetkellä 6-12 kuukautta, joten mahdolliset verot eivät tule heti maksuun.


Määräaika perunkirjoituksen pitämiselle on kolme kuukautta kuolemasta. Perunkirjoituksen jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa perukirja Verohallinnolle. Tarvittaessa Verohallinnolta saa pyynnöstä lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle, mikäli kaikkia tarvittavia dokumentteja ei ehditä saada tai omaisuuden kartoittaminen tai arvostaminen vie enemmän aikaa. 


Perukirja lähetetään ensisijaisesti OmaVeron tai sähköisen asiointipalvelun kautta Verohallinnolle tarvittavine liitteineen. Tarvittaessa perukirjan voi edelleen lähettää perinteisesti postitse, jos sähköinen lähetys ei onnistu. Vielä muistutan, että älä koskaan lähetä alkuperäisiä asiakirjoja Verohallinnolle – ne tuhotaan eikä Verohallinto palauta asiakirjoja! 


Sellainenkin aika on ollut, että perukirjan mukana on pitänyt Verohallinnolle lähettää liitteinä kaikki tositteet varoista ja kuluista kuitit. Onneksi näin ei enää ole, mutta hankittu asiakirjaselvitys ja kuitit on syytä säilyttää 6 vuotta verovuoden päättymisestä. Nykyään tarvittavat liitteet ovat vainajan testamentti ja avioehtosopimus, perinnönjakokirja, jos perinnönjako on jo toimitettu, osituskirja tai perinnönjakokirja, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja vainajan ja puolison perinnönsaajien välillä on toimitettu ositus ja perinnönjako sekä tieto siitä, kuka hoitaa kuolinpesän veroasioita.


Jos vainajalta löytyy esimerkiksi pankkitili tai muuta varallisuutta vuoden kuluttua perunkirjoituksesta, perukirjaa täytyy täydentää. Täydennysperukirja täytyy laatia kuukauden kuluessa siitä, kun tieto uusista varoista (tai veloista) on saatu ja sen jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa täydennysperukirja Verohallintoon.


Jos perukirja annetaan myöhässä tai sen tiedot ovat virheelliset tai puutteelliset tai et anna sitä lainkaan, voit joutua maksamaan myöhästymismaksua tai veronkorotusta.


Autan sinua mielelläni perukirjan laatimisessa!

Perukirjan laatiminen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *